Kauniit, kylmät ja aurinkoiset talvipäivät sekä meneillään olevat hiihtolomat saavat minut nostalgiseksi. Muistan omat lapsuuteni hiihtolomat kun matkustin työmatkalla olevan isäni kanssa Ahvenanmaalle. Myös äitini teki matkustustöitä ja oletettavasti oli helpointa että olin isäni mukana, ja sainpahan itsekin matkustaa ja vaihtelua.
Olin muistaakseni jotain kymmenen vuotias ja Maarianhamina oli mielestäni maaginen ja jännittävä paikka. Olo oli kun olisi ollut ulkomailla.. Yövyimme hotellissa joka oli myös tosi jännittävää.
Aikuisena olen ollut useita kertoja työmatkalla Maarianhaminassa, usein talvella tai keväällä. Vaikka olen ollut siellä monesti, en koskaan ole onnistunut matkustamaan sinne kesken turistikautta kun siellä olisi elämää ja jotain nähtävää. Sen sijaan olen viettänyt tylsiä iltoja täysin autiossa kaupungissa. Hotellikin on sama jossa vierailin lapsena, ja voisin vaikka vannoa että siellä ei ole vuosikymmeniin (oho, olenko tosiaan noin vanha..) muuttunut yhtään mikään. Ainakin huoneiden väritys on sama mintunvihreä kun 80-luvulla..
Mutta aihe siis oli nämä jotenkin jo hieman keväiseltä tuntuvat talvipäivät jotka vievät mieleni johonkin kauniisiin ja ihaniin lapsuusmuistoihin.. Onko muilla samantapaisia tuntemuksia jonain tiettynä vuodenaikana??
2 kommenttia:
Ihan loppukeväästä, kun lumi sulaa jo ja kaikkialla on jääpuikkoja ja mullan tuoksu puskee roudasta, mutta varjossa on vielä 10 astetta pakkasta. Silloin muistaa aina ne iltapäivät koulun jälkeen ja viikonloput. Kilpailtiin kuka löytää pisimmän jääpuikon ja otettiin pipot pois, kun tuli kuuma ja sitten tuli kylmä, kun märkä tukka jäätyi. Eikä enää oltu ihan varmoja uskaltaako jäälle. Sen päällä oli jo vettä joissain kohdissa.
Eikö olekin ihania muistoja... Aikuisena vaan nämä asiat jotenkin 'unohtuu', tai ainakin jää kokematta..
Lähetä kommentti