keskiviikkona 25. marraskuuta 2009

Haaste

Sain jonkin aikaa sitten Annilta haasteen. Olen miettinyt sitä jo jonkun aikaa, nyt vihdoinkin sain mietteet siirrettyä tänne.

Harrastan...
Koiran kanssa oppimista, blogeja, käsitöitä, lukemista, satunnaisesti lenkkeilyä, toivottavasti taas pian vesijumppaa, puutarhanhoitoa, toivottavasti joskus taas veneilyä enemmän kun nykyään

Haastavinta elämässäni on...
Toipuminen sairaudesta, irti päästäminen, itseni tutkiskelu

Rakastan...
Avomiestäni, perhettäni, ystäviäni, koiranpentuani, elämää(ni)

En voisi elää ilman...
Rakkaita ihmisiä elämässäni, kontaktia toisiin ihmisiin

Haaveilen...
Tällä hetkellä toipuvani tarpeeksi päästäkseni takaisintyöelämään. Työpaikasta. Että olisin tasapainossa ja onnellinen. Että läheisilläni on hyvä olla. Pääseväni auttamaan ihmisiä jotka ovat päätymässä samaan umpikujaan jossa itsekin olin.

Pelkään...
Epäonnistumista, läheisteni menettämistä, kaikkea mahdollista

Elämässäni on pysyvää...
Perhe ja ystävät

Naapurini eivät tiedä...
juuri mitään minusta (vielä)

En ole koskaan...
ollut onnellisempi kun olen juuri nyt

Eniten arvostan
Ihmisiä jotka osaavat nauttia elämästä, kuitenkaan olematta itsekeskeisä ja väärällä tavalla itsekkäitä.

Rakkaita ihmisiä, perhettäni,
AVOMIESTÄNI, joka on uskomaton tuki ja inspiraatio minulle!

Haluaisin tavata
Nuoremman version omasta itsestäni, silloin kun elin synkimpiä hetkiä, jotta voisin kertoa että kaikki järjestyy!

Itse en haasta ketään. Jos joku haluaa, haasteen voi napata itselleen. Sinäänsä kenelle vaan tekee hyvää miettiä näitä asioita.

tiistaina 24. marraskuuta 2009

Päivän Eevit

Tänään piti kirjoittaa ihan muuta(kin) kun koiranpentu-asiaa, mutta mihin se päivä meni?? No, ehtiihän sitä huomennakin. Lupaan että tästä ei tule (pelkästään) koira-blogi. Tosin tulen kertomaan Eevin kommelluksista ihan siksikin jotta olisi parhaat tempaukset jossain kirjattuina.


Tänään on Eevillä ollut vähän pelottava päivä. Naapurissa asuu pieniä, haukkuvia koiria, jotka sattuivat pihalle juuri kun Eevi oli palaamassa pieneltä aamu-lenkiltään. Tämä oli niin pelottavaa että päivän myöhemmätkin lenkit olivat hieman pelottavia. Myöhemmin päivällä piti pelätä pölynimuria. Rohkeana pikku-nöffinä hän kuitenkin tuli haistelemaan ja ehkä se ei ollutkaan niin pelottava.


Päivä on kulunut sairastaessa, hieman siivoillessa (oli ihan pakko, olohuoneessa oli enemmän kuolleita lehtiä sekä sanomalehtisilppua kun lattiaa näkyvillä) ja koiran kanssa leikkiessä. Olo onneksi (toivottavasti) paranemaan päin. Näillä tänään. Yritän huomenna kirjoittaa myös muista aiheista.

maanantaina 23. marraskuuta 2009

Kolmas päivä Eevin kanssa


Ensimmäinen päivä kahdestaan Eevin kanssa ja olen sairastunut flunssaan. Tosi tylsä kun en oikeen jaksa touhuta neidin kanssa.. Tosin meille on onneksi siunautunut pentu joka on hyvin omatoiminen leikkijä. Lelut saavat kyytiä.


Eipä siis ihme että järjenkäyttö on ollut hieman hidasta viime aikoina. Univajettakin on jo tosi paljon, mutta siitä en syytä pennun nukkumisia. Taitaa meillä olla niinpäin että me ihmiset häiritsemme koiran yöunia. Koiranelämä on toistaiseksi ollut ihanaa ja nautin, terävistä hampaista huolimatta, joka sekunnista ihanaisen pentumme seurasta.


Kotonamme huomaa todellakin että jokin on muuttunut. Siivoaminen ei ole ollut viime päivinä päälimmäisenä mielessä, joten lopputulos sen mukainen. Tänään on huonosta olosta ja pennusta huolimatta pakko ottaa imuri esille ja siistiä kämppää edes vähän. Jospas saisin jopa otettua lupaamiani kuvia..


Nyt seuraa ruokailu, lenkki, leikkihetki ja sen jälkeen toivottavasti pitkät päiväunet.

sunnuntaina 22. marraskuuta 2009

Eevi tuli taloon!


Suloinen, ihana, rohkea, reipas, valloittava koiranpentumme Eevi on vihdoinkin kotona!


Ensimmäinen vuorokautemme yhdessä on ollut hämmästyttävän helppo. Neitokainen on ihan kun kotonaan jo nyt.


Nimeksi tuli siis Eevi. Koska nimi-arvontaa osallistui vain kolme henkilöä, päätimme Eevin kanssa yhteistuumin palkita kaikki kolme. Voiko Anni ja RuusuLiisa lähettää yhteystietonsa sähköpostiini myownbabsteps@gmail.com, niin lähetän paketin teille kunhan pääsen käymään postissa. Palkinnon esittelen kunhan saan paketin tehtyä.


Menen nyt leikkimään Eevin kanssa. Lisää kuvia ja kertomuksia kunhan emäntä laskeutuu maan pinnalle.. Jatkoa seuraa!

torstaina 19. marraskuuta 2009

Jännitystä ilmassa

Viimeinen ilta kahdestaan kotona.. Huomenna ollaan pennunhakureissussa ja lauantaina meillä on sitten karvapallero kotona. Jännittää ihan valtavasti. En malttaisi enää odottaa yhtään.

En nyt malta keskittyä mihinkään, joten palaan sisustusasioihin yms. sitten kun pentu on kotiutunut. Voi tosin olla että vähän aikaa blogissa ei juuri muusta puhutakaan kun uudesta perheenjäsenestä, toivottavasti suotte sen minulle, olen vaan niin innoissani.. Pennun nimi -arvontaan voi osallistua vielä ainakin lauantai-iltaan saakka. Osallistujia ei ole vielä monen montaa, rohkeasti arvaamaan vaan. Palkinnon voittaja arvotaan, oikeaan ei tarvitse osua.

Babysteps blogi hiljenee pariksi päiväksi. Toivottakaa onnea reissuun!

Ystävämyynti

Haluaisin mainostaa ekologisten ja eettisten verkkokauppojen yhteistä ystävämyyntiä kaikille mahdollisesti kiinnostuneille. Itse aion vierailla paikan päällä.


Pääkaupunkiseudulla asuville asiakkaillemme järjestämme ystävämyynnin yhdessä muutamien muiden upeiden ekologisten ja eettisten muoti ja design liikkeiden kanssa. Ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi meidät yhdistää myös se, että meillä kaikilla on verkkokauppa. Ystävämyynnissä on Idun's Applen lisäksi mukana Belleville, Costo, Ipanajamit, Punainen Norsu, Unkai ja Yalo.

Ystävämyynti pidetään Kääntöpaikassa (Intiankatu 1, Toukola) sunnuntaina 29.11 kello 11-16. Tarjolla on eettistä muotia ja designia koko perheelle, hyvää joutavaa ja pientä purtavaa. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta tarjoilun vuoksi pyydämme teitä ilmoittautumaan ennakkoon sähköpostitse (info@idunsapple.fi). Ilmoittautumiset 23.11 mennessä!

keskiviikkona 18. marraskuuta 2009

Arvonta, pentu-asiaa ja sisustusta

Tänään sovimme kasvattajan kanssa pennun noudon yksityiskohtia. Puhuimme myös pitkään muista asioista. Ihanaa kun on hyvä kasvattaja jolta saa tukea ja apua! Enää kolme yötä ja pentu tulee meille. Muuten, kukaan ei ole kysellyt mikä tulee pennulle nimeksi... Paljastan sen vasta kun esittelen ihanuuden kuvien kera teille, mutta kommenttilaatikkoon saa laittaa arvauksia tulemaan. Palkitsen parhaan veikkauksen. (Ne blogia lukevat tahot jotka tietävät jo nimen, voitteko olla paljastamatta sitä!!) Arvonta päättyy joko lauantaina 21.11 illalla tai sunnuntaina 22.11, riippuen siitä koska ehdin koneelle. Osallistut siis arvaamalla nöffi-pentumme tulevaa nimeä. Mahdollisille uusille lukijoille paljastetaan että kyseessä on tyttö-pentu. Tehdään tästä nyt vielä normaalin blogi-arvonnan tapainen antamalla omassa blogissaan arvonnasta mainostaville tupla-arvan. Palkinto paljastetaan kun ilmoitan voittajasta.

Sitten päivän sisustusasioihin. Makuuhuone on nyt 'valmis'. Oikeat verhot tosin on vielä ompelematta, mutta saimme kalusteet vaihdettua ja huoneen kunnolla siivottua (jotta pentu voi tulla sotkemaan). Olen oikeen tyytyväinen! Työhuoneen suhteen olemme myös tehneet suur-urakan ja käyneet läpi kaikki siellä majailleet, Hämeenlinnasta tulleet epämääräiset laatikot. Pohjanmaalta tullut Billnäs-pöytä on jo lähes paikoillaan ja miehen uusille leluille (tulostin/skanneri ja palvelin) on paikka valmiina. Työhuoneen verhot odottavat vielä ompelemista, en ole vielä ottanut uutta ompelukonetta pois myyntipakkaukseta. Ompelutöitä odottaa jo vino pino, joten eiköhän olisi jo aika korkata kone..

Tänään laitoimme tuulikaappiin uusia koukkuja. Siellä oli ennen maailman tylsin ja rumin puinen naulakko joka nyt on otettu pois. Tilalle tuli mielestäni ihania koukkuja! Huomenna pitäisi tehdä pika-hyökkäys Ikeaan ja katsoa joskos sieltä bongaamani säilytyspenkki olisi jo tullut varastoon (netin mukaan sitä pitäisi olla siellä taas, viime käynnillä haluamani väri oli tietty loppu).

Viime päivien sisustusvimma on pitänyt sisällään myös kylpyhuoneen kaapin ja pyyhkeenkuivaustelineiden asennuksen. Kylpyhuoneessamme ei ollut yhtä ainutta säilytyskalustetta tms. Ei myöskään yhtään koukkuja tms. pyyheliinoille. Pitkän harkinnan tuloksena ostettiin tylsääkin tylsempi peilkaappi ja pari tankoa pyyheliinoja vaten. Ne on nyt sitten kanssa asennettu paikoilleen, tuotakaan ei olisi voinut tehdä hyvissä ajoin ennen tai jälkeen pennun saapumisen... Olen joka tapauksessa tyytyväinen lopputulokseen, sillä nyt saan kylpyhuoneestakin hieman mukavamman ja ennen kaikkea käytännöllisemmän!

Huomenna pitäisi vielä ripustaa taulu ja vanha kello olohuoneeseen, siivota olohuoneesta ja keittiöstä pois kaikki koiraa kiinnostavat pien-esineet ja asettaa miljoona mattoa lattioille. Ja ehkä tehdä vielä miljoona muutakin pikkujuttua jotka olen juuri nyt unohtanut.

Kotimme on edelleen sen verran sotkuinen kun 'joku' on availlut verkkokaupan laatikoita ympäri asuntoa ja joku toinen ei ole jaksanut vielä siivota jälkiä pois, joten saatte vielä odottaa kotikuvia. Lisää kuvia on siis luvassa hyvinkin pian. Sen sijaan saatte tällä kertaa ihailla miehen ottamia kuvia perjantaisesta sushi-harjoittelusta. Tein siis ensimmäistä kertaa koskaan itse sushia. Kokeilu oli ihan lupaava ja lopputulos syötävä. Joten varmasti harjoittelemme toisenkin kerran.







tiistaina 17. marraskuuta 2009

Huh ja puh...


Lauantaina meille muuttaa musta, karvainen koiranpentu. Sitä odotellessa olen saanut jonkun ihme puuskan. Kodin pitää olla siihen mennessä täydellisesti sisustettu... Siis mitäh? Ja miksi? Koiranpentu nyt ei todellakaan ymmärrä sisustuksesta tuon taivaallista ja silti minä stressaan.

Tiettyjä juttuja pitää tehdä. Matot pitää laittaa lattialle. (Kyseessä siis Newfoundlandinkoira, eli suureksi kasvava rotu. Kasvuvaiheessa koiralle on tarjottava mahdollisimman vakaa kasvualusta, joten siksi lattia pitää peittää matoilla. Meillä erityisen liukas parketti.) Pientä pentua kiinnostavat lankarullat yms sekalaiset tavarat on siivottava pois pennun ulottuvilta. Tämä kaikki on vielä ihan suotavaa. Mutta sen lisäksi olen nyt saanut päähäni että pitää tehdä kaikenlaisia huonekalu-muutoksia. Taulut on saatava seinille juuri nyt jne....

Toki meillä on projekteja vaikka muille jakaa ja paljon tekemättömiä juttuja jotka olisi hyvä saada tehtyä mahdollisimman pian. Mutta nyt vaikuttaa siltä että stressaan itseni sellaiseen kuntoon että en saa nukuttua, mietin vaan tekemättömiä töitä koko ajan. Tiedän tosin että tämän kaiken taustalla on oma pelko siitä että mitä nyt kun elämä muuttuu. Mitä jos en osaakaan kasvattaa pennusta täyspäistä ja tasapainoista aikuista koiraa. Ja muutenkin näin suuri elämänmuutos kaikkien muiden suurten muutosten jälkeen (muutto maalle, työstä irtisanoutuminen, sairaudesta paraneminen) pelottaa. Luonnollistahan se vaan on. Tosin tämä on ollut suurimpia haaveitani niin pitkään kun muistan. Elämänvaihe jossa voin taas hankkia koiran. Mutta nyt se on täällä..

Noh, ehkä tämä avautuminen auttoi hieman ja jaksan taas mennä jatkamaan siivousta ja huonekalujen siirtoa.

sunnuntaina 15. marraskuuta 2009

The Hangover

Kun kerran pääsen vauhtiin minua ei näemmä pysäytä mikään. Toinen elokuva heti perään... Tämä on aivan hulvattoman hauska. Suurimman osan elokuvaa nauroin ääneen ja sitä EI tapahtu usein. SUOSITTELEN!!!










Kuvat IMDB

Viime yönä nukuin huonosti, tänään olen ulkoillut jne, joten väsymys painaa silmiä enkä jaksa nyt tämän enempää kirjoittaa. Kerrottavaa olisi vaikka kuinka paljon. Palaan asiaan pirteämpänä.

lauantaina 14. marraskuuta 2009

(500) Days of Summer

Sairastellessani en oikeen jaksa katsoa telkkaria, saatikka leffoja. Nyt huomaa että alan olla paranemaan päin kun jälleen leffoja tulee katsottua. :-)


Mikäli haluat nähdä harmitonta hömppää hieman eri vinkkelistä, suosittelen (500) Days of Summer -leffaa. Itse olin lukenut siitä jonkun verran ja kuullut että se on hyvä, silti se ei pettänyt odotuksia, vaan katsoin sen oikeen mielelläni!

Oli mielenkiintoista nähdä Kolmas kivi auringosta -sarjan Tommy, eli siis Joseph Gordon-Levitt aikuisena rom-comin tähtenä.. Tehtävästään hän suoriutui mielestäni hyvin! Naispääosaa, hieman erilaista kun rom-comeissa yleensä, esitti Zooey Deschanel, joka oli ainakin minulle uusi tuttavuus. Hyvin kaunis sellainen!


Päälimmäisenä mieleen jäi mielenkiintoinen musiikki, jotenkin haalea kuvaustapa (ei siis missään negatiivisessä mielessä) ja hyvä fiilis. Joten voin suositella.