Lupasin eilen kirjoittaa eilisen tärkeistä huomioista ja mikä käänsi huonon päivän hyväksi.
Mielessäni oli valtava kaaos kaikenlaisia pakkoja.. Näistä kaikista muodostui isokokoinen sekamelska enkä saanut mitään aikaiseksi (tai siltä ainakin tuntui) kun kaikki tuntui ylitsepääsemättämän 'isolta'. Hyvä keskustelu palautti mieleen sen mitä olen jo oppinut: Askel kerrallaan = Baby steps.
Kaikki kaaos ja ylitsepääsemätön alkaa sillä että tekee yhden asian ja keskittyy sen tekemiseen kunnolla. Sitten voi taas tarttua seuraavaan asiaan jne. Mistään ei tule mitään jos yrittää tehdä viittä asiaa samaan aikaan (tai no, ollanhan me naiset aika hyviä tekemään monia asioita samanaikaisesti, mutta tajuattehan pointtini). Löysin taas 'oman itseni' ja sen ansiosta kaikki tuntui taas hallittavissa olevalta ja helpommalta.
Tänään tein elämäni ensimmäisen kerran itse, alusta alkaen ceasar salaattia. Oli tosi hyvää, täydellistä se ei (ainakaan vielä) ollut, mutta ehdottomasti uusi ruokalaji repertuaariini. Ja kun syö salaattia voi ainakin kuvitella syövänsä kevyesti..
Kuvia ei tällä kertaa tule, kamerani ja kameran piuha ovat mystisesti kadonneet (ehkä J on piilottanut ne??), ja siitä kärmistyneenä boikotoin kuvia nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti