Kävimme iltasella kaupungilla ihmettelemässä hiljenevää Helsinkiä (no ei nyt niiiiiin paljon eroa normiin ainakaan vielä) ja nautittiin siitä että ei tarvitse olla ruuhkassa. Viikon kuluttua olenkin ihan eri maisemissa.
Kuvassa maisema jossa vietin lapsena monen monta juhannusta. Serkkujen ja muiden kavereiden kanssa uitiin huulet sinisinä (= ei ole yhtään kylmä) ja soudeltiin yöt. Kuunneltiin aikuisten tarinoita ja hoideltiin koiran tulehtuneita tassuja. Idylli oli täydellinen, mutta aikansa kutakin. Nyt nautin tästä ja näin on hyvä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti