Netti toimii vihdoinkin uudessa kodissamme!
Tulimme tänään vähän myöhemmin Inkooseen. Saimme vieraita (=uteliaita ystäviä) käymään. Vieraat ihastelivat taloa ja tonttia, nyt istumme J:n kanssa tyhjässä olohuoneessamme netin ääressä, valkosipuliperunoiden paistuessa uunissa. Kynttilät on sytytetty ja tunnelma on mitä oivallisin.
Minulle tämä päivä on ollut luopumista ja sitä kautta toivon avautuvan uusia mahdollisuuksia. Olo on hieman haikea, mutta ennen kaikkea helpottunut ja jotenkin kevyt. Taakka on postunut sydämestä.
2 kommenttia:
Varmasti jännittävää aikaa, toisaalta haikeaa jättää vanha taa, mutta toisaalta innolla odottaa mitä uutta elämä tuo tullessaan.
Onnea uuteen kotiin!
Minulla on nyt tilanne että kaikki ympärillä on uutta, mutta olen siitä aivan innoissani. Kiitos!
Lähetä kommentti