maanantai 23. marraskuuta 2009

Kolmas päivä Eevin kanssa


Ensimmäinen päivä kahdestaan Eevin kanssa ja olen sairastunut flunssaan. Tosi tylsä kun en oikeen jaksa touhuta neidin kanssa.. Tosin meille on onneksi siunautunut pentu joka on hyvin omatoiminen leikkijä. Lelut saavat kyytiä.


Eipä siis ihme että järjenkäyttö on ollut hieman hidasta viime aikoina. Univajettakin on jo tosi paljon, mutta siitä en syytä pennun nukkumisia. Taitaa meillä olla niinpäin että me ihmiset häiritsemme koiran yöunia. Koiranelämä on toistaiseksi ollut ihanaa ja nautin, terävistä hampaista huolimatta, joka sekunnista ihanaisen pentumme seurasta.


Kotonamme huomaa todellakin että jokin on muuttunut. Siivoaminen ei ole ollut viime päivinä päälimmäisenä mielessä, joten lopputulos sen mukainen. Tänään on huonosta olosta ja pennusta huolimatta pakko ottaa imuri esille ja siistiä kämppää edes vähän. Jospas saisin jopa otettua lupaamiani kuvia..


Nyt seuraa ruokailu, lenkki, leikkihetki ja sen jälkeen toivottavasti pitkät päiväunet.

4 kommenttia:

Anzi kirjoitti...

Aivan käsittämättömän suloinen nallekarhu. Varo vaan, nuo kasvavat todella nopeasti. Kaverien vajaan kahden vuoden ikäinen nöffi on jo aikamoinen jötikkä ja kuulemma lenkillä käynti on melkoinen haaste.

Marika kirjoitti...

Pikaista paranemista! Flunssan kourissa ei kyllä ole kiva olla kovin pitkään :(

Aivan uskomattoman ihana kuva tuo alimmainen! :)

RuusuLiisa kirjoitti...

Voi mikä suloisuus..valitettavasti pääsen vasta nyt kommentoimaan. Koneongelmia ja kaiken lisäksi en päässyt lukemaan blogiasi vaikka blogilistassa näkyi päivitystäkin tulleen. Voi Eevi mikä..hänet voisi syödä!

Pia kirjoitti...

Anzi: Olen kyllä tietoinen kasvuvauhdista. Yritän nauttia jokaisesta Eevin pentuhetkestä. Ihana nähdä kun pentu oppii uutta ja kehittyy. Onneksi ne isotkin nallekarhut on aikas söpöjä..

Marika: Kiitos, olo jo hieman parempi.

RuusuLiisa: Toivottavasti koneongelmat selviää pian. Ne on super-tylsiä. Älä nyt kuitenkaan syö mun koiranpentua.. Eevillä terävät hampaat ja yrittää kovasti popsia emännän sormet suuhunsa. Emme vielä ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä että ne pitää jättää rauhaan:)